Toinen palkinnon saajista on TkT Hannes Orelma, joka väitteli vuoden 2012 marraskuussa. Hänen väitöskirjansa oli otsikoitu: Cellulose based biointerfaces for immuno-diagnostic applications. Väitöskirjan aihepiiri on erittäin tärkeä liittyen uusien biopohjaisten materiaalien hyödyntämismahdollisuuksiin. Orelma lähestyi aihepiiriä poikkitieteellisesti yhdistämällä sekä biotieteessä, polymeeritieteessä että pinta- ja kolloiditieteessä käytettyjä menetelmiä.
Tieteellisten julkaisujen lisäksi Orelma teki väitöskirjansa tuloksista useita keksintöilmoituksia, joista kaksi eteni myös patentointiin. Orelman väitöskirja hyväksyttiin arvosanalla kiittäen hyväksytty.
Väitöstutkimuksen vastuuprofessori Janne Laine kuvaa Hannes Orelmaa seuraavasti: Hannes Orelma on osoittanut olevansa poikkeuksellisen lahjakas ja pätevä tutkija, jonka työtä leimaa myös todella hyvä kyky kytkeä poikkitieteellisesti erilaisia aiheita yhteen. Lisäksi hänellä on erinomainen kyky soveltaa tieteellisiä tuloksia, joista esimerkkinä ovat useat keksintöilmoitukset ja patenttihaut.
Toinen palkinnon saajista on FT Mika Pietilä, joka väitteli vuoden 2012 joulukuussa. Hänen väitöskirjansa oli otsikoitu Functionality of Human Mesenchymal Stem Cells Assessed by Energy Metabolism and Immuno-modulative Capacity.
Mika Pietilä löysi tekemässään väitöstyössä uusia ominaisuuksia kantasoluista. Hän tutki ihmisestä peräisin olevia mesenkymaalisia kantasoluja eli MK-soluja ja havaitsi, että niiden aineenvaihdunnan mittaaminen auttaa niiden tunnistamisessa. MK-solujen tarkempi tunnistaminen kantasoluviljelmästä auttaa kehittämään tasalaatuisempia solutuotteita ja siten myös tehokkaampia kantasoluhoitoja. Ne soveltuvat hyvin kudosvaurioiden sekä tulehdussairauksien hoitoon.
Tutkimustuloksia on julkaistu kansainvälisissä arvostetuissa lehdissä ja niistä on haettu kaksi patenttia.
Väitöstutkimuksen vastuuprofessori Katrina Nordström kuvaa Mika Pietilää poikkeuksellisen lahjakkaaksi tutkijaksi. Hän on erittäin motivoitunut työskentelemään ja on suuntautunut akateemiselle uralle. Tästä on osoituksena, että helmikuun puolesta välistä hän on työskennellyt postdoc-tutkijana Texasin Yliopistossa, Houstonissa USA:ssa arvostetussa syöpätutkimusyksikössä.
Molemmat palkinnot ovat suuruudeltaan 2500 €.
Kolme diplomityöpalkintoa
Kemian tekniikan korkeakoulu päätti lisäksi palkita jokaisesta korkeakoulun kolmesta koulutusohjelmasta yhden vuoden 2012 aikana hyväksytyistä diplomitöistä. Diplomityöpalkinto on suuruudeltaan 1000 €.
Diplomityöpalkinnon arviointiperusteina olivat diplomityön arviointilausunto, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen käytetty aika ja opintomenestys. Diplomityöpalkinnot myönnettiin Marko Melanderille (kemian tekniikan koulutusohjelmasta), Sami Hakalalle (materiaalitekniikan koulutusohjelmasta) ja Laura Liukkoselle (puunjalostustekniikan koulutusohjelmasta). Diplomitöiden arviointilausunnoissa korostuvat töiden korkea tieteellinen taso tai teollinen merkittävyys, aiheen kokonaisvaltainen hallinta sekä moitteeton kieliasu.
Marko Melanderin työssä ”Tiheysfunktionaaliteoreettinen tutkimus hiilimonoksidin dissosiaatiosta Fe78-nanopartikkelin pinnalla” oli tarkoitus mallintaa hiilimonoksidi-molekyylin hajoamista monimutkaisen rauta78 ryppään pinnalla. Työn aiheeseen, nanopartikkelien reaktiivisuuden tutkimiseen, liittyvää tieteellistä tutkimusta on tehty vielä hyvin vähän. Työssä on saavutettu vaativilla laskennallisilla menetelmillä runsaasti mielenkiintoisia tuloksia, joista on tekeillä korkeatasoinen tieteellinen julkaisu. Diplomityön valvojana toimi professori Kari Laasonen.
Sami Hakalan työn ”Wear behaviour of surface treated ductile iron in continuous sliding motion” tavoitteena oli saada kokeellista tietoa valittujen pintakäsittelyjen kulumisen kestosta ja kitkaominaisuuksista. Työn tulokset osoittivat termisten ruiskupinnoitteiden olevan ominaisuuksiltaan ylivertaisia muihin työssä tutkittuihin pintakäsittelyihin verraten. Sami Hakalan työ on aiheeltaan laaja ja tekijän osaaminen korostuu työn tulosten tarkastelussa ja arvioinnissa. Diplomityön valvojana toimi professori Seppo Kivivuori.
Laura Liukkosen työssä ”The effect of In-situ precipitated calcium carbonate on the runnability of a fine paper machine” on tutkittu ja arvioitu Varkauden paperitehtaan uutta prosessia, jolla on mahdollista saavuttaa merkittäviä muutoksia paperin rakenteeseen, parantaa paperin laatua ja kasvattaa tehtaan kilpailukykyä. Liukkosen työ sisälsi vaikeita ja riskialttiita täyden mittakaavan koeajoja. Liukkonen osoitti työssään kiitettävää kykyä soveltaa tieteellisiä taitojaan. Suomen paperiteollisuuden kilpailukyvyn kannalta uusien teknologioiden kehittäminen on avainasemassa. Liukkosen työ on erinomainen esimerkki tavasta, jolla huippuluokan yliopistokoulutus voidaan integroida prosessikehitykseen ja teolliseen innovaatioon. Diplomityön valvojana toimi professori Thad Maloney.