Kemian laitetekniikan professori Ville Alopaeus kiteyttää osuvasti Kemian tekniikan korkeakoulun kilpailuvaltin.
”Luonnontiede tutkii sitä, mikä on mahdollista, mutta tekniikka selvittää, mikä on järkevää eli taloudellisesti kannattavaa”, hän kertoi 9. lokakuuta toisen vuoden kemian tekniikan opiskelijoille, jotka olivat tulleet paikalle saamaan tietoa pää- ja sivuainevalintojensa tueksi.
Kilpailuvaltteja koventuneilla työmarkkinoilla kaivataankin, ja niiden hankkimista korostavat myös muut professorit. Akatemiaprofessori Maarit Karppinen nosti esiin kemian opiskelijoiden monipuoliset erikoistumismahdollisuudet, kansainväliset verkostot ja kemian laitoksella tehtävän modernin huipputason tutkimuksen, joka antaa opiskelijoille hyvät mahdollisuudet suunnata tutkijan uralle. Bioprosessitekniikan professori Heikki Ojamon mielestä bio- ja elintarviketekniikan osaajille on kysyntää; onhan heillä valmiudet ratkoa monia nykyajan suuria kysymyksiä ravitsemuksesta materiaalitehokkuuteen. Ojamolla oli myös selvä viesti valintoja pohtiville opiskelijoille.
”Prosessien ja tuotteiden opiskelu kannattaa, sillä juuri niillä erottaudutte esimerkiksi Helsingin yliopiston porukasta”, hän korosti.
Myös Kemian tekniikan korkeakoulun opintojen suunnittelija Anna Mäkilä painotti erottautumisen merkitystä erityisesti sivuaineiden valinnassa.
”Ei kannata tehdä valintaa sen perusteella, mikä on helppoa tai mitä kaverikin opiskelee. Vähän harvinaisempi, mutta silti järkevä yhdistelmä on valttia työmarkkinoilla.”
Niklas Forströmin ja Juanna Weckmanin pääainevalinta on prosessi ja tuotteet. Niklasia kiinnostaa pääaineen teknisyys, Juannaa sen tiivis yhteys teollisuuteen.
| Vuoteen 2012 asti Kemian tekniikan korkeakoulun opiskelijat valitsivat joko materiaalitekniikan, biotuotetekniikan tai kemian tekniikan koulutusohjelman. Vuodesta 2013 alkaen kaikki uudet opiskelijat aloittavat kemiantekniikan koulutusohjelmassa, jossa on kaksi pääainetta: bio- ja kemiantekniikka ja materiaalitiede ja -tekniikka. |