Näin toteaa kolme materiaalitekniikan laitoksen professoria Pekka Taskinen, Olof Frosén ja Seppo Louhenkilpi. Professoreita yhdistää pitkän uran metallien parissa lisäksi hyvät kokemukset yritysyhteistyöprojekteista. Vuoden alussa alkaneessa SHOK-ohjelmassa he tutkivat kuparin ja teräksen valmistusprosessia raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi.
Professori Pekka Taskinen työskenteli pitkään teollisuudessa ennen siirtymistään professoriksi kuusi vuotta sitten. Yritysyhteistyö onkin ollut helppoa tuttujen ihmisten kanssa.
”On tunnettava oikeat ihmiset teollisuudessa. Sen lisäksi on osattava puhua heidän kieltään, sillä eri teollisuuden aloilla käytetään eri kieltä ja sanastoa.”
Taskisen mukaan yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan strategia määrää, miten yritys suhtautuu tieteelliseen julkaisemiseen ja tulosten julkisuuteen.
”Strategia taas riippuu historiasta, taustoista ja henkilöistä”, hän arvelee. Pitkäjänteiseen tutkimukseen satsataan osaamispohjaisessa bisneksessä, jossa kaikki helposti keksitty on jo keksitty. Tuotteissa akateemisen työn tulokset saattavat näkyä vasta 5-10 vuoden päästä. Silti Taskisen kokemuksen mukaan yritysten johto antaa akateemiselle työlle kaiken tukensa.
Kaikki tieto julkista
”Metallien perusteollisuus kannustaa siihen, että tulokset ovat julkisia. Yliopistoissa on tietyt pelisäännöt tutkimuksen julkisuudesta ja niistä kannattaa pitää kiinni. Muuten mielestäni sahaisimme vain omaa oksaa jos emme julkaisisi tuloksia”, Pekka Taskinen toteaa.
Myös korroosion professori Olof Forsén on samaa mieltä siitä, että lähtökohtaisesti kaikki tieto on julkista. Hän puhuu ajatusmalleista, joita yliopistot tuottavat teollisuudelle.
”Teollisuus saa tutkijoilta ajatusmalleja, ei valmiita ratkaisuja. Julkaisut ovat tällaisia malleja, joita yritys voi soveltaa omaan alaansa. Emme myy laitteita tai prosesseja, vaan haluamme ymmärtää niitä. ”
Yhteistyössä henkilökohtaisten suhteiden luominen ja vaaliminen on tärkeää. Luottamuksen syntyminen sekä sosiaaliset taidot merkitsevät paljon.
”Yksi helppo tapa pitää suhteita yllä on osallistua erilaisiin tapahtumiin ja pitää yhteyttä omiin opiskelijoihin, jotka ovat teollisuudessa töissä. Usein teollisuussuhteet peritään oppi-isältä, minun tapauksessani professori Matti Tikkaselta. ”
Professori Forsénin mielestä on tärkeää, että opiskelijat tutustuvat teollisuuteen riittävän aikaisin. Kesätöissä tai viimeistään diplomityövaiheessa alan teollisuus tulee tutuksi.
”Yliopiston päätehtävänä on kouluttaa asiantuntijoita elinkeinoelämään, joten on hyvä että suhde teollisuuteen alkaa jo varhain.”
Yritykset arvostavat osaamista
Professori Seppo Louhenkilven mielestä akateemisuus ja yritysyhteistyö eivät ole vastakkaisia asioita. Hänestä tuntuu kummalliselta ajatus siitä, että teollisuus yksipuolisesti määräisi tai liikaa ohjaisi tutkimusta akateemisuuden kustannuksella.
”Kokemukseni mukaan yritykset arvostavat yliopistojen osaamista. Meillä on aikaa tehdä pitkäjänteistä ja syvällisempää tutkimusta. Usein pääsemme tekemään jo tutkimussuunnitelman itsenäisesti. Me teemme prototyypin tai kehittelemme idean, jota yritykset soveltavat.”
Rahoittaja, tässä tapauksessa Tekes, vaatii myös akateemisia tuloksia. Uuden SHOK-ohjelman hakuvaiheessa Tekes asetti ehdoksi sen, että projektien pitää olla tieteellisiä eikä liian soveltavia. Teollisuus ei voi senkään vuoksi tieteellisyyttä sivuuttaa.
”Teollisuus rahoittaa myös siksi, että ne haluavat omaa alaa tutkittavan. Metallien kilpaillussa teräs on pitänyt hyvin pintansa myös tutkimuksen ansioista. Uusien teräslajien ja niiden valmistuprosessien kehittelyssä akateeminen maailma on ollut vahvasti mukana.”
Mukana yhteisessä SHOK-ohjelmassa
Materiaalitekniikan laitoksen neljä tutkimusryhmää sai 6,5 miljoonan euron rahoituksen FIMECCin SIMP-ohjelmasta vuosille 2014–2018. Kone- ja metalliteollisuuden strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) FIMECC Oy käynnisti vuoden 2014 alussa neljä suurta uutta tutkimusohjelmaa, joista SIMP (systeemi-integroidut metallinjalostusprosessit) keskittyy metalliteollisuuden digitalisointiin eri näkökulmista. Yrityksistä SIMP-ohjelmassa on mukana mm. Rautaruukki, Outotec, Outokumpu, Ovako, Boliden.
”SHOK-ohjelmien on kritisoitu olevan liian soveltavia ja ongelmanratkaisukeskeisiä eivätkä siksi soveltuisi yliopistoon. Meillä on hyviä kokemuksia edellisestä SHOK-ohjelmasta, jonka puitteissa tehtiin yli 300 tieteellistä artikkelia ja yli 10 väitöskirjaa. Tämän ohjelman tulokset tulevat olemaan vähintään yhtä hyvä kuin edellisenkin”, professori Pekka Taskinen lupaa.
Teksti: Riikka Hopiavaara