Masters of Aalto on poikkileikkaus kaikista Aalto-yliopiston alojen projekteista: tekniikasta, taloudesta ja taiteesta. Näyttelyssä pääsee kokemaan yhteensä yli 60 opinnäytettä ja opiskelijaprojektia. Töiden välinen vuoropuhelu tuo esille Aalto-yliopiston opinnoille ja tutkimukselle ominaisen yhteiskunnallisen monialaisuuden.

Opiskelijoiden töissä pohditaan esimerkiksi sitä, miten Helsingin uuden lastensairaalan odotustilat tukisivat parhaiten pienten potilaiden hyvinvointia. Entä miten kaivosyhtiö Talvivaaran johtajat onnistuivat kriisitilanteessa dialogikäytännöissään?

Monet työt visioivat parempia tulevaisuuden kaupunkeja. Millainen sähköauton latauspiste toimisi parhaiten suomalaisissa kaupungeissa? Miten skeittipuisto saadaan parhaiten sopimaan maisemaan? Entä miten älypuhelimet valjastetaan liikennetutkimuksen välineiksi?

Näyttelyssä pääsee kokeilemaan myös rasistista interaktiivista tietokoneinstallaatiota, joka herättää keskustelua laittamalla kävijät kasvojen erityispiirteiden mukaan paremmuusjärjestykseen. Lisäksi esillä on monipuolinen näkymä muotiin ja muotoiluun.

Aalto-yliopiston opiskelijat ja alumnit ovat vahvasti mukana Masters of Aalto -kokonaisuuden rakentamisessa. Heidän suunnittelemiaan ovat muun muassa näyttelyn arkkitehtuuri, tapahtuman visuaalinen ilme ja verkkosivut.

Masters of Aalto 16.5.−1.6.2014, Eteläesplanadi 22, Helsinki. Näyttely on avoinna ma–pe klo 11–19 ja viikonloppuisin klo 12–17. Vapaa pääsy.

Seuraa Masters of Aallon etenemistä osoitteessa moa.aalto.fi.

Masters of Aalto -tapahtuman tuotannossa on huomioitu ympäristö. Tapahtuma hyödyntää Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen Ekokompassi -järjestelmää.

Lisätietoja:
Tuottaja Tarja Peltoniemi
tarja.peltoniemi@aalto.fi
puh. 050 532 3817

Biotekniikan ja kemian tekniikan laitoksen tutkijatohtori Tushar Jainin tutkimuksen aihe on ”Fault-tolerant Economic Model Predictive Control for Smart Energy Systems”. Jain työskentelee prosessien ohjauksen ja automaation tutkimusryhmässä.

Aalto-yliopiston rehtori (vt.) Ilkka Niemelä on nimittänyt PhD Eero Kontturin viiden vuoden määräaikaiseen Associate Professor -tehtävään puunjalostustekniikan laitokselle 1.6.2014 alkaen. Professuurin alaksi on vahvistettu biopohjaiset materiaalit.

Eero Kontturi valmistui diplomi-insinööriksi TKK:lta vuonna 2001 ja väitteli tohtoriksi Eindhoven University of Technologyssä Alankomaissa vuonna 2005, pääaineenaan pintafysiikka. Tutkimuksessaan hän on keskittynyt erityisesti puukemian ja pintafysiikan yhdistämiseen. Aallossa Kontturi on työskennellyt muun muassa tutkijatohtorina. Parin viime vuoden ajan hän on toiminut akatemiatutkijana ja selluloosan materiaalikemian tutkimusryhmän johtajana puunjalostustekniikan laitoksella. Lisäksi hän on työskennellyt vierailevana tutkijana Université Pierre et Marie Curiessa Ranskassa.

”Tavoitteenani on valmistaa täysin uudenlaisia materiaaleja, joissa hyödynnetään puu- ja kasvipolymeerien erikoisominaisuuksia. Polymeereillä on aina jokin tehtävä kasvin soluseinänässä, mitä voidaan hyödyntää, kun eristetyistä kasvipolymeereistä rakennetaan uusia materiaaleja”, Kontturi kuvailee tutkimustaan.

Eero Kontturi lähtee syksyllä Imperial College Londoniin viimeistelemään työnsä akatemiatutkijana. Professorin tehtävässä hän aloittaa lokakuussa 2015.

Puunjalostustekniikan laitos ja ylä-itävaltalainen tutkimusinstituutti Upper Austrian Research GmbH ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan osapuolet pyrkivät tekemään jatkossa tiiviimpää tutkimusyhteistyötä erityisesti biopohjaisten materiaalien alalla.Sopimus allekirjoitettiin 6.6.2014.

Kuvassa laitosjohtaja, professori Herbert Sixtan vieressä Ylä-Itävallan tutkimus- ja opetusministeri Mag.a Doris Hummer ja Upper Austrian Research GmbH -tutkimusinstituutin toimitusjohtaja DI Dr. Wilfried Enzenhofer.

kuvat: Land OÖ/Kastilian

Kemian tekniikan korkeakoulun sai rahoitusta seuraaviin hankkeisiin:

Tekes on tänään päättänyt rahoittaa kolme uutta strategista tutkimusavausta. Yksi niistä on Living Factories – Elävät tehtaat, jonka päämääränä on kehittää ja hyödyntää Suomessa synteettiseen biologiaan perustuvia mahdollisuuksia. Ohjelman pääpaino on energiaa säästävien ja hiilipäästöjä vähentävien prosessien kehityksessä.

Mukana ohjelmassa ovat Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun ja perustieteiden korkeakoulun lisäksi VTT ja Turun yliopisto. Tekesin ohjelmalle vuosille 2014 – 2016 myöntämä rahoitus on 3 955 000 euroa.

Lisätietoja Tekesin tiedotteesta

Maailman kulttuurineuvosto (World Cultural Council, WCC) on myöntänyt tunnustuspalkinnot kuudelle Aalto-yliopiston kansainvälisesti ansioituneelle, uransa alkuvaiheessa olevalle tutkijalle.

Kemian tekniikan korkeakoulusta tunnustuspalkinnon saa apulaisprofessori Mauri Kostiainen. Hänen tutkimusryhmänsä tutkii biohybridimateriaaleja, joissa on mahdollista yhdistää synteettisten ja biologisten ainetyyppien parhaat ominaisuudet. Mauri Kostiaisen tieteelliset ansionsa ovat erinomaisia, mistä esimerkkinä ovat artikkelit Nature Nanotechnology ja Nature Chemistry -julkaisuissa. Professori Kostiainen kuuluu Suomen Akatemian biosynteettisten hybridimateriaalien molekyylimuokkauksen huippuyksikköön.

Palkintojenjakoseremonia ja sen yhteydessä järjestettävä Aalto University Academic Summit -tiedekonferenssi pidetään marraskuussa Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella yhteistyössä Maailman kulttuurineuvoston kanssa.

Lue myös: Maailman kulttuurineuvostolta tunnustuspalkintoja aaltolaisille

Tai jos kehossasi oleva lääkeaineen annostelija pystyisi vaihtamaan annostelemaansa lääkettä kehon antamien signaalin mukaisesti.

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston monialainen opiskelijaryhmä tekee tutkimusta kesän ja syksyn aikana näiden sovellusten mahdollistamiseksi. Tähtäimessä on lokakuussa pidettävä synteettisen biologian kansainvälinen kilpailu, johon ryhmä osallistuu ensimmäisenä suomalaisena joukkueena. 

”Tavoitteenamme on luoda säädinjärjestelmä, joilla voidaan kontrolloida sitä, miten geenit ilmentyvät soluissa. Kehitämme ja testaamme järjestelmää bakteereilla. Jos kaikki etenee hyvin, selvitämme järjestelmän laajentamista myös muihin organismeihin”, kertoo Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelija Mikko Laine.

Laboratoriossa työt ovat lähteneet hyvin käyntiin.

”Olemme tutkineet projektiimme soveltuvia BioBrick-DNA-osia, sekä yhdistelleet ja siirtäneet niitä bakteereihin onnistuneesti. Lisäksi olemme esimerkiksi työstäneet hajutonta E. coli -bakteeria”, Mikko kertoo.

Työtä tehdään myös laboratorion ulkopuolella. Opiskelijalähtöisen soveltavan tutkimuksen tekemisen ja synteettisen biologian osaamisen kehittämisen lisäksi tarkoitus on parantaa opiskelijoiden tutkimus- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Joukkue onkin mukana Aaltoes-yhteisön järjestämässä Summer of Startups -ohjelmassa, jonka puitteissa opiskelijat ovat hioneet pitchaus-taitojaan, oppineet verkostoitumista ja päässeet tapaamaan startup-vaikuttajia.

iGEM eli International Genetically Engineered Machine on vuosittainen kansainvälinen synteettisen biologian kilpailu, jonka aikana kukin osallistuva joukkue suunnittelee, kehittää ja toteuttaa yhdessä synteettisen mekanismin käyttäen hyväkseen jotakin organismia ja avointa geenikirjastoa. Kilpailun päätavoitteina on alan tutkimuksen, opetuksen ja yhteisön kehittäminen, sekä tietoisuuden lisääminen. Lisää kilpailusta voit lukea kilpailun verkkosivuilla osoitteessa www.igem.org.

Seuraa joukkueen matkaa blogissa, Twitterissä ja Facebookissa!

Me olemme Aalto-Helsinki, Suomen ensimmäinen iGEM-kilpailuun osallistuva joukkue. Tänä kesänä teemme jotain aivan uutta!

Opiskelijoista 12 hyväksyttiin suoraan lukiomenestyksen pohjalta todistusvalinnassa, 97 lukio- ja pääsykoemenestyksen ja 41 pelkästään pääsykoemenestyksen perusteella. Lisäksi 6 opiskelijaa valittiin erillisvalinnoissa, esimerkiksi kilpailumenestyksen perusteella. Uusista opiskelijoista noin 42 % on naisia.

Kandidaattiopintoihin haettiin kemian-, bio- ja materiaalitekniikan hakukohteella.

Kemian tekniikan kandidaattiohjelman todistusvalinnassa valituilla oli kynnysehtona matematiikasta kirjoitettu laudatur. Pääsykokeista pakollinen oli matematiikan koe, lisäksi fysiikan ja kemian kokeista parempi huomioitiin pisteissä. Valituista 28 % osallistui sekä fysiikan että kemian kokeeseen, 51 % vain kemian kokeeseen ja 21 % vain fysiikan kokeeseen.

Nyt toteutettu valinta oli toinen Aalto-yliopiston uusiin tekniikan alan kandidaattiohjelmiin.

Valitut opiskelijat on kutsuttu tutustumaan Kemian tekniikan korkeakouluun 16.7.2014. Opiskelijoiden on otettava opiskelupaikkansa vastaan viimeistään 29.7.2014.

Uusien opiskelijoiden osalta opinnot alkavat maanantaina 1.9.2014 tervetulotilaisuudella.

Lista hyväksytyistä (heidän osalta jotka ovat antaneet luvan nimen julkaisemiseen) löytyy sivustolla http://dia.fi/ (tulospalvelu).

Lisätietoja valinnoista:

opintoasianpäällikkö Hanne Puskala, 050 511 2820, hanne.puskala@aalto.fi

Lisätietoja kemian tekniikan kandidaattiohjelmasta:
varadekaani Tapani Vuorinen, 050 516 0048, tapani.vuorinen@aalto.fi

Tästä alkaa sarja viserryksiä "Lauran matka väitökseen". Tunnelma juuri nyt on upea!! Kirjat saapuivat aamulla painosta :) #tutkijanpäivä

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 26. kesäkuuta 2014

19 pv väitökseen! Työni käsittelee #selluloosan ohutkalvoja ja kuitumattoja, joissa on nano- ja mikroskaalan rakenteita. #tutkijanpäivä

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 27. kesäkuuta 2014

Nanometri on millimetrin miljoonasosa. Ohutkalvot työssäni ovat ~20-80nm, kun taas ihmisen hiuksen halkaisija on ~100000nm. #tutkijanpäivä

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 27. kesäkuuta 2014

Väitökseen 16 pv: Karonkkailmon dl oli ja meni. Insinööri kun olen, kirjanpito hoituu Excelillä! #tutkijanpäivä pic.twitter.com/svOmUpBPc2

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 30. kesäkuuta 2014

Olen iloinen että monet pääsevät jakamaan väitöspäivän kanssani. Sitä päivää tuskin tulen unohtamaan milloinkaan! Jännää =) #tutkijanpäivä

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 30. kesäkuuta 2014

Väitökseen 15 pv: Tänään ohjelmassa oli artsujen lukua ja karonkkahankintoja IKEAssa, näinkin voi työpäivän viettää :D #tutkijanpäivä

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 1. heinäkuuta 2014

Väitökseen 13 pv: Jännitys alkaa tiivistyä! Viime yön väitöstilaisuudessa vastaväittäjänä minulla olikin Bruce Oreck =) #tutkijanpäivä

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 3. heinäkuuta 2014

Mielessä #selluloosa ja ohutkalvot, hankala keskittyä muuhun. Uskomatonta, kohta tämä monen vuoden urakka on ohi.. #tutkijanpäivä

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 3. heinäkuuta 2014

Väitökseen 11 pv: Onni on hyvät ystävät! Raskaana olevan väittelijän puku, kampaaja, viinisuositukset, tarjoilukulhot-check! #tutkijanpäivä

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 5. heinäkuuta 2014

Väitökseen 8 pv: Näpy Kadriorgin puistosta eilen. Tähän rauhaan palaan, jos/kun alkaa jännittää! #tutkijanpäivä pic.twitter.com/i3EVMhN7nS

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 8. heinäkuuta 2014

Virhe: tsekkasin mailit ennen nukkumaanmenoa. Viime hetken ohjeita kustokselta ja vastaväittäjältä... Nyt jänskää taas :P #tutkijanpäivä

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 8. heinäkuuta 2014

Väitökseen 7 pv: PuuII auditorio vielä tyhjänä. Viikon päästä show pärähtää käyntiin! #selluloosa #tutkijanpäivä pic.twitter.com/ob3Kh6665p

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 9. heinäkuuta 2014

Väitökseen 6 pv ja artsupinot kasvavat kasvamistaan: need to know, nice to know ja luetut. #tutkijanpäivä pic.twitter.com/yrhZgIg0Y0

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 10. heinäkuuta 2014

Väitökseen 5 pv: kampaajan tuolissa rentoutumassa ja peittämässä harmaita hapsia. Artsut kädessä tosin =) #tutkijanpäivä

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 11. heinäkuuta 2014

Väitökseen 4 pv: semi-vapaapäivä - veneretki, mansikoita&artsuja. Olo melko tyyni tuulesta huolimatta! #tutkijanpäivä pic.twitter.com/TJcU8x5CKl

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 12. heinäkuuta 2014

Väitökseen 3 pv: Lectio mielessäin! #selluloosa #tutkijanpäivä

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 13. heinäkuuta 2014

Väitökseen 2pv: lasketaanko Twitterin selaus valmistautumiseksi? Karonkkajuomien roudaus ja skumppalasien pesu? #tutkijanpäivä

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 14. heinäkuuta 2014

Tänään on ollut kyllä sellainen TJ-0 -olo, että oksat pois. Enää ei jaksa päntätä. Ehkä ei kannatakaan. Menee vaan sekaisin.. #tutkijanpäivä

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 14. heinäkuuta 2014

Väitökseen 1 pv: skumppalasit odottavat kuohuvaa ja nauttijoita, väittelijä huomista! #tutkijanpäivä pic.twitter.com/zyt7D5Iamg

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 15. heinäkuuta 2014

Takana rento grillailu vastaväittäjän kanssa, mukava heppu! Hyvillä mielin huomiseen =) #tutkijanpäivä

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 15. heinäkuuta 2014

Väitökseen noin 1h: Jee! Kohta mennään :) aika hurjaa, yritän nauttia täysin rinnoin! #tutkijanpäivä

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 16. heinäkuuta 2014

Väitöksestä 1 pv: äärimmäisen kiitollinen ja onnellinen olo. Mikä mahtava päivä! Kiitos kaikille tsempanneille :) #tutkijanpäivä

— Laura Taajamaa (@ltaajamaa) 17. heinäkuuta 2014

Luma-keskuksen laboratorion pöydälle asetettu sekuntikello pitää Vili Kostamon ja Arttu Laisin vauhdissa

”Työvaiheita on valtavasti, välillä tämä on vähän epätoivoista”, kaksikko nauraa ja jatkaa katkaisuentsyymin toiminnan selvittämistä. Koe on osa viiden päivän valmennusta, jonka Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto järjestävät biologian olympialaisiin tähtääville lukiolaisille. Yhdeksän nuoren joukko valittiin kansallisen biologiakilpailun perusteella.

Kilpailu ja valmennus antavat lahjakkaille opiskelijoille heidän ansaitsemaansa tukea.

”Kilpailu ja valmennus antavat lahjakkaille opiskelijoille heidän ansaitsemaansa tukea”, sanoo Justus Mutanen, yksi valmentajista. Hän halusi mukaan auttamisen ja vaikuttamisen halusta.

”Olen itsekin ollut biologian olympialaisissa. Tämä on yksi tapa nostaa Suomi tiedekasvatuksen huippumaaksi”, Helsingin yliopistossa pedagogisia opintoja ja molekyylibiologiaa opiskeleva Mutanen uskoo.

Itsenäistä työskentelyä

Valmennus keskittyy mikrobiologiaan, ja mukana on teorian lisäksi paljon kokeita.

”Harjoittelemme ihan perusvalmiuksia pipetin käytöstä alkaen”, selittää Raili Pönni, joka työskentelee tohtoritutkijana Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa.

”Lukiossa oppilaat toimivat usein valmiiden ohjeiden mukaan; nyt heidän on itse pitänyt suunnitella oma tutkimus, jonka tulokset he sitten esittelevät muille osallistujille.”

Kemian tekniikan korkeakoulua ei nimen perusteella välttämättä yhdistä biologian osaamiseen. Raili Pönnin ja tohtorikoulutettava Iina Solalan mielestä valmennus onkin mainio tilaisuus välittää tietoa koulun opiskelumahdollisuuksista niin lukiolaisille kuin heidän opettajilleen.

”Varsinkin uusissa pääaineissamme biologiaa on paljon, kasvifysiologiasta lääketieteen sovelluksiin”, he kertovat.

Lukiolaisten biologiaolympialaiset järjestettiin tänä vuonna Balilla, missä Suomen joukkue menestyi loistavasti. Ensi vuonna olympialaiset järjestetään Tanskassa. Sinne suuntaava nelihenkinen joukkue valitaan yhdeksikön joukosta Helsingissä keväällä pidettävän toisen valmennusviikon jälkeen.

”Olisihan se upeaa päästä mukaan”, Vili ja Arttu sanovat.

”Jo valmennus on ollut hieno juttu, olemme päässeet tekemään paljon sellaista, mihin normaalissa lukioryhmässä ei ole mahdollisuuksia", Kiteen lukion tehokaksikko kiittelee.

Luma-keskuksessa lukiolaisia valmensivat Justus Mutanen (HY) Raili Pönni (Aalto), Iina Solala (Aalto), Marika Hellman (Aalto) sekä Olli Natri (Aalto, ei kuvassa).

Lisätietoa biologian olympialaisista täältä

”Me olemme arjessa niin tottuneet puuhun, että unohdamme usein, miten hieno materiaali se on”, hymyilee puisen pöytänsä ääressä istuva Orlando Rojas, joka nimitettiin tänä vuonna biopohjaisten materiaalien Full Professor -tehtävään puunjalostustekniikan laitokselle. Ennen nimitystään hän tutustui Suomeen ja Aaltoon Fidipro-professorina, johtaen lignoselluloosaan liittyvää tutkimusta ja kehittäen uusia suuntaviivoja sen käytölle.

”Viiden vuoden aikana Aallon ja North Carolina State Universityn välille syntyi aktiivista yhteistyötä: muun muassa 25 tutkijavaihtoa, koulutuksia opiskelijoille sekä satakunta tieteellistä julkaisua. Seuraava askel on syventää jo kertynyttä osaamista ja toivottavasti edetä myös tuotekehitykseen. Toisin sanoen toivon, että voimme valjastaa perustutkimuksen veteen, ympäristöön, energiaan ja terveyteen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen”, Rojas kertoo.

Puusta taipuvaa elektroniikkaa

Rojas on tutkimuksessaan keskittynyt puusta ja muista luonnonmateriaaleista saatavan lignoselluloosan komponenttien toiminnallisiin ominaisuuksiin.

”Tutkimme esimerkiksi nanoselluloosaa, ligniiniin pohjautuvia nanokuituja ja partikkeleita sekä bioaktiivisia ja ärsykkeisiin reagoivia materiaaleja”, hän selittää.

”Perinteiset tuotteet, kuten sellu, paperi ja puu ovat tulevaisuudessakin tärkeitä. Tieteen, koulutuksen, lainsäädännön ja politiikan pitää kuitenkin tähdätä siihen, että näkisimme uusiutuvat materiaalit vastauksena lähes kaikkiin tarpeisiimme emmekä enää olisi riippuvaisia uusiutumattomista luonnonvaroista. Metsäteollisuudella onkin nyt mainio tilaisuus löytää uusia avauksia tinkimättä kestävän kehityksen periaatteesta.”

Yksi lupaavimmista materiaaleista on nanoselluloosa.  Jo nyt sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi pinnoitteissa, pintojen muokkauksessa, maaleissa ja komposiiteissa.  Rojasin mukaan nanoselluloosassa on kuitenkin mahdollisuuksia paljon enempään, niin suuren volyymin sovelluksissa kuin korkean jalostusarvon tuotteissakin.

Meidän pitäisi myös aktiivisemmin valmentaa opiskelijoita yrittäjyyteen.

”Nanoselluloosalle voi löytyä käyttöä esimerkiksi kevyissä, mutta supervahvoissa materiaaleissa, taipuisassa elektroniikassa, aurinkokennoissa ja sensoreissa.   Sovellusten kehittäminen on toki pitkä prosessi, mutta nanoselluloosan mahdollisuudet herättävät paljon innostusta – sen näkee niin konferensseissa, julkaisuissa kuin käynnissä olevissa kaupallistamisprojekteissakin”, hän iloitsee.

Orlando Rojas kertoo arvostavansa Aallon monialaisuutta ja luovuutta, jotka mahdollistavat perinteisten rajojen ylittämisen.

”Aalto on hieno paikka rakentaa metsätaloustuotteille uutta identiteettiä. Tutkijana ja opettaja koen, että meidän tehtävämme tulisi entistä selvemmin olla tuotekehityksen mahdollistaminen eikä pelkkä tiedon ja osaamisen tuottaminen. Meidän pitäisi myös aktiivisemmin valmentaa opiskelijoita yrittäjyyteen; toimimaan uusien toimialojen hautomoina, jotka synnyttävät yhteiskuntaan uusia työpaikkoja”, hän korostaa.

Lisätietoja:

Professori Orlando Rojas
orlando.rojas@aalto.fi
+358505124227

Aalto-yliopiston rehtori (vt.) Ilkka Niemelä on nimittänyt TkT Lasse Murtomäen Associate Professor -tehtävään kemian laitokselle 1.7.2014 alkaen toistaiseksi.

Professuurin alaksi on vahvistettu fysikaalinen kemia, erityisesti sähkökemia. Tällä hetkellä Murtomäen tutkimus on keskittynyt erityisesti ionisiin nesteisiin, virtausakkuihin ja valolla aktivoituviin nanopartikkeleihin. Ennen nimitystään hän on työskennellyt muun muassa opettavana tutkijana ja tutkimusryhmän vetäjänä TKK:ssa, Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa.

Kutsuvieraille järjestetyllä safarilla 21.8.2014 kuultiin lisäksi tryffelikeskuksen johtajan, Aalto-yliopiston tutkijan Salem Shamekhin esitys uusista tutkimustuloksista, kuten tryffelirihmaston jatkuvasta tuotantoprosessista bioreaktorissa sekä uusista lupaavista kokeiluista kantarellien kanssa. Ohjelmassa oli myös tutustuminen keskukseen sekä tryffelinmetsästysnäytös, josta vastasi Saku-koira ja hänen ohjaajansa Kirsi Saloniemi. Lopuksi järjestetyllä lounaalla keskuksen johtajalle TkT Salem Shamekhille luovutettiin Juvan kunnan tunnustus.

Päivän ohjelmaan osallistuivat presidentti Tarja Halonen sekä europarlamentin varapuhemies Olli Rehn puolisonsa Merja Rehnin kanssa. Akateemisesta maailmasta oli paikalla Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Janne Laine sekä muuta professorikuntaa. Myös Suomen Tunisian suurlähettiläs Tanja Jääskeläinen puolisoineen osallistui tilaisuuteen. Etelä-Savosta paikalla oli maakuntaliiton ja ELY -keskuksen johtoa.

Juvan tryffelikeskus on perustettu vuonna 2007 Juvan kunnan ja Aalto -yliopiston yhteistyösopimukseen perustuen. Hanketta ovat tukeneet Rajupusu Leader ry sekä Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan Aluekehitysrahaston rahoituksella. Hankkeen tavoitteena on kehittää suomalaista tryffelinviljelymenetelmää sekä viljelyssä tarvittavaa taimien tuotantoa.

Professori Ari Koskinen, Kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Janne Laine, TkT Salem Shamekh ja biotekniikan ja kemian tekniikan laitoksen johtaja, akatemiaprofessori Jukka Seppälä.

Yläkuvassa presidentti Tarja Halosen ja TkT Salem Shamkhin kanssa Juvan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Elisa Hänninen.

Lisätietoja:       

Salem Shamekh, tryffelikeskuksen johtaja p. 0400 208 328
Antti Kinnunen, yritysasiamies Juvan kunta p. 0400 121 261

Kun rahoituspäätöksessä komeilee neljä miljoonaa euroa, on kyse enemmän kuin yksittäisestä tutkimusprojektista.

”Tekes etsii strategisiksi avauksiksi kokonaisuuksia, joilla on mahdollisuus muuttaa perusteellisesti teknologiaa ja teollisuuden toimintaa. Me onnistuimme osoittamaan, että synteettinen biologia voi olla yksi tällaisista maailmaa muuttavista asioista”, professori Markus Linder kuvailee Living Factories -hanketta, jossa biologiaa tehostetaan insinööritieteillä uusien tuotteiden ja prosessien luomiseksi.

Biologisissa prosesseissa mikrobit muuttavat yhdisteet tuotteiksi omalla aineenvaihdunnallaan.

Perinteisessä kemianteollisuudessa tuotteiden valmistus perustuu sarjaan synteesejä. Biologisissa prosesseissa mikrobit muuttavat yhdisteet tuotteiksi omalla aineenvaihdunnallaan. Tällä hetkellä niiden avulla valmistetaan jo tärkeitä kemianteollisuuden tuotteita, kuten monomeereja ja polttoaineita, ja uusia kehitetään koko ajan.

”Kyseessä on iso maailmanlaajuinen trendi, johon myös DuPontin kaltaiset yritysjätit ovat lähteneet mukaan. Biologisessa valmistuksessa raaka-aineita voidaan käyttää monipuolisemmin ja energiatehokkaammin ja saada tuotteisiin jopa sellaisia rakenteita ja lisäarvoja, jotka eivät muuten olisi mahdollisia”, Markus Linder selittää.

 Todellinen mullistus edellyttää kuitenkin biologisten prosessien järkeistämistä. Nyt valmiita osia ja ratkaisuja ei ole, vaan jokaisen prosessin kanssa on aloitettava alusta. Linderin mukaan synteettisellä biologialla tähdätäänkin samanlaiseen muutokseen, joka piirilevyjen ja moduulien keksiminen oli elektroniikkateollisuudelle. Kun biologiset komponentit ovat valmiina, myös elävien tuottosysteemien rakentaminen on yksinkertaisempaa.

Opit jakoon

Uutuuden ja haasteellisuuden lisäksi Tekes edellyttää strategisilta tutkimusavauksilta laaja-alaista yhteistyötä ja toteutettavuutta – pelkkiä loistoideoita ei siis rahoiteta. Living Factories hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, VTT sekä Aallosta Perustieteiden korkeakoulu ja Kemian tekniikan korkeakoulu.

”Perustieteiden korkeakoulusta löytyy mallinnusosaamista. Minä, Alexander Frey ja Heikki Ojamo taas kehitämme Kemian tekniikan korkeakoulussa synteettisen biologian työkaluja ja menetelmiä. Projektin tavoitteena on kehittää prosesseja, joissa yksinkertaisista hiiliyhdisteistä syntyy monimutkaisempia, ja pystyimme osoittamaan konkreettisesti Tekesille, että synteettinen biologia sopii erityisen hyvin niiden tehostamiseen”, Markus Linder selittää.

Strategisen tutkimusavauksen on oltava myös laajasti vaikuttava. Suuret teolliset mullistukset eivät tapahdu vuodessa tai kahdessa, mutta opetuksessa tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää nopeallakin aikataululla. Opiskelijat puolestaan vievät uudet ideat yrityksiin tai jalostavat niistä omia projektejaan.

”Mainio esimerkki synteettisen biologian hyödyntämisestä opetuksessa on Aallon ja Helsingin yliopiston opiskelijoiden kehittämä bakteerien ohjaukseen tarkoitettu kaukosäädin, jolla he osallistuvat MIT:n järjestämään synteettisen biologian iGem-kilpailuun, ensimmäisenä joukkueena Suomessa”, Markus iloitsee.

Lisätietoja:

Professori Markus Linder
markus.linder@aalto.fi, +358504315525

Professori Alexander Frey
alexander.frey@aalto.fi, +358504116506

Professori Heikki Ojamo
heikki.ojamo@aalto.fi, +358504313546

Tekesin tiedote: Tekes rahoittaa kolme uutta strategista tutkimusavausta

Konkretiaa tarvitaan, jotta yrittäjyys saadaan osaksi tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin koulutusta, toteaa kesällä Stanfordin yliopiston yrittäjyysohjelmassa vieraillut aaltolaisten ryhmä.

Ainomaija Haarlan johdolla Kemian tekniikan korkeakoulun professorit Katrina Nordström ja Lauri Rautkari sekä Sähkötekniikan korkeakoulun professori Jyri Hämäläinen toteavat vierailun olleen antoisa ja havainnollistanut sen, että Aallon yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta on jo hyvällä tasolla. Toiminnan kovatasoisuudesta kertoo myös kesällä julkaistu Massachusetts Institute of Technologyn MIT:n vertailu, jossa Aalto sijoittui 200 yliopiston vertailussa viiden nousevan yliopiston joukkoon.

”Huomasimme, että yrittäjyyskoulutus on jo hyvällä mallilla Aallossa. Meillä on esimerkiksi Aalto Venture Program, Startup Sauna ja Aalto Entrepreneurship Society. Me lähdimme Stanfordiin hakemaan vastausta siihen, miten yrittäjyys, tai siihen liittyvä ajatusmalli, saataisiin osaksi insinööriopintoja ja miten opettajat voitaisiin saada sisällyttämään yrittäjyyttä opetukseensa”, kertoo TkT Ainomaija Haarla, joka toimii Executive in Residence -tehtävässä Kemian tekniikan korkeakoulussa.

Mitä yrittäjyys osana kurssia tarkoittaa?

Perinteinen tapa on tuoda kurssin aiheeseen liittyviä pienyrittäjiä kertomaan omaa tarinaansa. Ryhmä kokee paremmaksi ideaksi uuden toimintatavan, jossa harjoitus- ja projektitöissä aihetta käsitellään yrityksen näkökulmasta: miten yritys toimisi tietyssä tilanteessa.

”Tehokkainta ei ole se, että yritys tulee kertomaan, miten on toiminut, vaan opiskelijoiden on saatava pohtia itse ja hakea vastausta kysymyksiin, miten yrityksessä tehdään päätöksiä, miten rahoitusta haetaan ja miten toimintaa suunnitellaan. Opiskelijat laitetaan elämään yrityksen elämää”, professori Jyri Hämäläinen kertoo.

Syksyllä ainakin yhden kurssin opiskelijat pääsevät kokemaan, millaista on elää yrityksen elämää. Professori Lauri Rautkari päätti heti ensimmäisen Stanford-vierailupäivän jälkeen, että hän tulee ottamaan yrittäjyysnäkökulman maisteritason Enhancing the Funcionality of Wood Product -kurssille.

”Olen puolittanut luentokertojan määrän entisestä ja mukaan tulee yrittäjä, jonka kanssa opiskelijat pääsevät ratkaisemaan yrityksen oikeita ongelmia. Kurssisuoritukseen kuuluu myös raportti ja kotitentti mutta pääpaino on yhteistyössä yrityksen kanssa”, selventää professori Lauri Rautkari, joka sai Stanfordissa paljon ideoita myös siihen, miten kehittää Aalto-yliopiston Otaniemen kampusta.

Stanfordissa Team Aalto vaikuttui paikan ekosysteemistä, elävästä kampuksesta ja siitä, miten luontevasti ja monipuolisesti yritykset ja yliopisto ovat yhteistyössä. Matka majapaikasta kampukselle sujui kävellen. 35 minuutin matkan aikana ennätti hyvin käydä läpi kunkin havaintoja ja ajatuksia, aamuin illoin.

STVP Faculty Fellow Program on Stanfordin yliopiston ohjelma, johon valitaan 6 eri yliopiston nelihenkiset ryhmät. Kesän 2014 ohjelmaan osallistuneet muut yliopistot olivat ANII Uruguaysta (valtion investointi ja innovaatio organisaatio, mukana useita yliopistoja), Kaunas University Liettuasta, Malmö University Ruotsista, UDD Chilestä ja Warwick University UK:sta. Ryhmät työstävät matkan aikana omaa projektiaihettaan, minkä lisäksi ohjelmaan kuuluu luentoja, keskusteluja, ryhmätöitä ja yritysvierailuja.

Teksti: Riikka Hopiavaara
Kuva: Team Aalto

Lukuvuoden avajaisissa 2.9.2014 jaettiin vuoden Aalto-teko -palkinto, jolla halutaan antaa tunnustusta merkittävälle aloitteelle tai toiminnalle Aalto-yliopiston piirissä.

Vuoden Aalto-teko osoitetaan professoreille Pirjo Kääriäinen, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, ja Tapani Vuorinen, Kemian tekniikan korkeakoulu, kunnianosoituksena poikkitieteellisestä toiminnasta CHEMARTS-hankkeen luomisessa.

CHEMARTSin tavoitteena on ollut luoda uusia konsepteja tulevaisuuden biotaloudelle yhdistämällä muotoilua, brändiajattelua ja luonnonmateriaalitiedettä.  CHEMARTS-hankkeen ydin on muodostunut opiskelijaprojekteista, joista on syntynyt useita eri konsepteja, kuten väriä vaihtavat tekstiilit, suomalaisen selluloosan luksusbrändit ja kierrätettävät vaatteet uusiksi tuotteiksi 3D-tulostimella. CHEMARTS-yhteistyö laajentui vuonna 2013 TEKES:n isoksi avaukseksi ”Design Driven Value Chains in the World of Cellulose”,  jossa on mukana neljä eri koulua Aalto-yliopistosta sekä VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto.

Anni Ranta ja Minna Ukkonen kertoivat, että Aallolla ja Kemian tekniikan korkeakoululla on hyvä maine lukiolaisten keskuudessa. Ensimmäisiltä opiskeluviikoilta he odottivat verkostoitumista ja hyvää opiskelijameininkiä. 

Punatiilinen talo on suuri ja sokkeloinen: 18 000 neliömetriä täynnä luentosaleja, työhuoneita ja laboratorioita.

”Tulin tänne ensimmäisen kerran jo vuonna 1987, ja eksyn joskus vieläkin”, dekaani Janne Laine kertoi nauraen Kemiantalon suureen saliin kerääntyneille fukseille, joita tänä syksynä aloitti kemiantekniikan kandidaattiohjelmassa 122. Vuosi sitten aloittaneen ohjelman ydin on luonnonvarojen, kuten biomassan ja malmien kestävä jalostus ja käyttö uusien materiaalien, energian ja yhdisteiden tuotannossa.

”Olemme siirtymässä öljyn aikakaudesta bioaikakauteen”, Janne Laine tiivisti ja kertoi koulun tekevän tiivistä yhteistyötä teollisuuden kanssa.

Opiskelun tavoitteena on, että pystytte ratkaisemaan ongelmia, joihin ei ole valmista ratkaisua.

”Työelämässä poikkeuksellinen sivuaineyhdistelmä voi olla kilpailuvaltti, joten ylittäkää rohkeasti rajoja opinnoissanne”, hän kehotti.

Opintoasioista vastaava varadekaani Tapani Vuorinen puolestaan toivoi fuksien pian huomaavan, ettei mikään opiskelussa tunnu enää samalta.

”Lukiossa asiat tulevat vielä valmiina. Meillä opiskelun tavoitteena on, että pystytte ratkaisemaan ongelmia, joihin ei ole valmista ratkaisua”, hän korosti.

Janne Laine ja Tapani Vuorinen puhuivat fukseille myös tutkimuksen tärkeydestä. Kemian tekniikan korkeakoulussa opiskelijat halutaankin osaksi tutkimusyhteisöä jo kandidaattivaiheessa.

 AMK-insinööreiksi valmistuneet Leena Marquis ja Vesa Valtavirta aloittavat Kemian tekniikan korkeakoulussa DI-opinnot. ”Tuli sellainen fiilis, että kaipasimme vielä uusia haasteita, lisää asiantuntemusta ja työelämätaitoja”, he perustelivat valintaansa.

 Hue Xi Ming on opiskellut kemiantekniikkaa Singaporessa ja tuli Suomeen ja Aaltoon suosittelujen houkuttelemana.  Maisteriopintojen jälkeen hän uskoo työskentelevänsä joitain vuosia teollisuudessa ja perustavansa sitten oman yrityksen.
”Isänikin on liikemies, ja haluan luoda asioita itse, omin käsin”, hän kertoi hymyillen.
Tänä syksynä Kemian tekniikan korkeakoulussa aloittaa 32 kansainvälistä vaihto-opiskelijaa ja 22 tutkinto-opiskelijaa.

Adjunct professori Markus Reuterin ja hollantilaisen Utrechtin yliopiston professorin Erns Worrellin toimittama kirja “Handbook of Recycling: State-of-the-art for Practitioners, Analysts and Scientists” sai jaetun ensimmäisen sijan ISWAn (the International Solid Waste Association) julkaisukilpailussa. Kilpailun voittajat valittiin 9 finalistien joukosta ja palkinto luovutettiin 9.9.2014 ISWAn maailmankongressissa.

Yliopistot ja teollisuus rakentavat kemian alalle kansallisen toimintasuunnitelman. Työ on aloitettu ja sen jatkuvuutta tullaan vaalimaan huolella.

Suomen yliopistojen kemian laitosten edustajat ja Kemianteollisuus ry ovat ensimmäistä kertaa olleet koolla pohtimassa kemian kansallista asemaa. Kemianteollisuus on noussut maamme teollisuusalojen kärkeen, ja yliopistojen kemian laitosten vastuulla on tuottaa maailmanluokan osaajia ja uusia innovaatioita alalle.

”Odotan, että tunnistamme eri yliopistojen kemian laitosten profiilit ja todennäköisesti voimme tehdä yhteistyötä laitehankinnoissa, niin että pääsemme mukaan Suomen Akatemian infrastruktuurien tiekartalle. On selvää, että Kemian tekniikan korkeakoulun kannalta tämä on laajempi projekti kuin vain kemian laitoksen laitteet ja profiilit”, kemian laitoksen johtaja Kari Laasonen sanoo.

Myös opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat profilointitavoitteet yliopistoille tullaan työssä huomioimaan.

”Ihmiskunnan suuria haasteita, kuten energia, terveys, ympäristö ja puhdas vesi, ei voi ratkaista ilman osaamista kemiassa”, sanoo Helsingin yliopiston kemian laitoksen johtaja Markku Räsänen.

Toimenpiteitä valmistelee työryhmä, johon kutsutaan edustajat kaikilta kemian laitoksilta. Sen tehtävänä on luoda kemian kansallinen toimintasuunnitelma.

Alan edustajien ensimmäinen kokoontuminen oli Helsingin yliopiston kemian laitoksella 15.9.2014.

Lisätietoja:

Professori Kari Laasonen, 040 5570044, kari.laasonen@aalto.fi
Helsingin yliopisto: Professori Markku Räsänen, 040 764 8233, markku.rasanen@helsinki.fi